Tuleva työpaikkani on sellainen, josta olemme monta kertaa kulkeneet Nörttiprinssin kanssa ohitse ja ääneen puhuneet, kuinka hienoa olisi, jos pääsisin juuri sinne! Pääsiäisen tienoilla tuli viestiä, että paikka olisi auki ja esimies haluaisi tavata minut. Eläköön verkostot! Vaikka en vieläkään oikein voi uskoa todeksi, että näin todella tulee tapahtumaan. Ehkä siksi on hyvä, että ryhdyn pakkaamaan ja elämään muuttolaatikoiden keskellä, niin saan asiaan vähän tarttumapintaa.
Minulla on muutamia suunnitelmia siiheksi, kun olen espoolaistunut: ryhdyn liikkumaan entistä enemmän juoksemalla tavoitteellisesti ja uusimalla kuntosalijäsenyyteni, aloitan sen ratsastuksen nyt vihdoinkin uudestaan, menen kansalaisopistoon parantamaan ruotsin- ja/tai englanninkielen taitoani, menen ompelukurssille, alan aktiivisesti etsimään sitä koiranpentua, käyn säännöllisesti erilaisissa kulttuuritapahtumisssa kuten konserteissa, taidenäyttelyissä, teattereissa, museoissa, erilaisissa tapahtumissa, oopperassa ja baletissa, kirjallisuusjutuissa, yleisöluennoilla ja lisäksi etsin aktiivisesti kaikkia pikkuhärdelleitä, sisustan kotini tosi kauniiksi, laitan hyvää ja terveellistä ruokaa joka päivä, luen fiksuja kirjoja ja kudon joutohetkinäni.
Tällä hetkellä en valitettavasti voi oikein tehdä mitään muuta kuin katsoa hömppäleffaa. Tämän takia:
